Viherkasvien hoito työpaikalla – näin vältät yleisimmät virheet

Viherkasvien hoito työpaikalla ei ole pelkkää kastelua. Kasvit tarvitsevat myös riittävästi valoa ja ravinteita, niitä pitää leikata ja niiden kuntoa seurata. Hoidossa täytyy ottaa huomioon myös vuodenaikojen vaihtelu.

Työssäni olen huomannut, että yksi tavallisimmista viherkasvien hoidon virheistä on liikakastelu. Työpaikoilla ongelmia syntyy myös silloin, kun kasvien hoidosta ei ole sovittu selkeästi. Kasveja saattaa kastella useampi ihminen tietämättä toistensa tekemisistä.

Jos työpaikalla halutaan hoitaa viherkasvit itse, muutamalla perusasialla pääsee jo pitkälle. Tärkeää on tietää, milloin kasveja kastellaan, huolehtia ravinteista kasvukaudella ja muistaa myös kasvien leikkaaminen.

Haluatko nauttia työpaikan vehreydestä ilman huolta kasvien hoidosta? Viherhuollossamme huolehdimme, että yrityksesi viherkasvit pysyvät hyvinvoivina ja edustavina ympäri vuoden.

Viherkasvien hoidossa yleinen virhe on liikakastelu

Kasvi näyttää nuupahtaneelta. Mitä tehdään? Annetaan vettä.

Ratkaisu kuulostaa loogiselta, mutta kokemukseni mukaan työpaikkojen kasveilla ongelmana on useammin liika kuin liian vähäinen kastelu. Siksi kasvia ei kannata kastella automaattisesti tietyn aikataulun mukaan, vaan ensin kannattaa tarkistaa kasvualustan kosteus.

Siihen on hyvin yksinkertainen konsti: laita sormi multaan. Jos multa tuntuu kostealta, älä kastele.

Myös altakasteluruukun toiminta ymmärretään joskus väärin. Vesisäiliön ei tarvitse olla jatkuvasti täynnä. Kasvualustan on hyvä päästä välillä kuivahtamaan ennen seuraavaa kastelua.

Kastelussa kannattaa siis seurata kasvia ja kasvualustaa sen sijaan, että vettä annetaan aina saman aikataulun mukaan.

Valo ja ravinteet ovat kasveille tärkeitä

Kastelun lisäksi kaksi tärkeää asiaa ovat valo ja ravinteet.

Valoisassa paikassa kasvi pystyy tekemään uutta lehteä. Jos kasvi on liian pimeässä paikassa, uudet lehdet voivat jäädä pienemmiksi. Valo vaikuttaa myös lehtien väriin. Esimerkiksi kultaköynnöksestä näkee hyvin, kuinka lehtien väritys muuttuu sen mukaan, kuinka paljon valoa kasvi saa.

Kasvit myös kasvavat valoa kohti. Sen vuoksi ruukkua kannattaa välillä kääntää, jotta kasvi ei vähitellen ala kasvaa voimakkaasti vain yhteen suuntaan.

Työpaikalla kannattaa miettiä kasvin paikkaa myös sen kannalta, saako se siinä riittävästi valoa. Kaikki paikat eivät sovi kaikille kasveille.

Ravinteiden tarve puolestaan vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Varsinainen lannoitus aloitetaan maaliskuussa, kun valon määrä alkaa lisääntyä, ja sitä jatketaan kasvukauden ajan syksyyn.

Talven lepokaudella käytämme kasveille varsinaisen lannoitteen sijaan merilevää.

Viherkasvien hoito talvella on erilaista kuin kesällä

Viherkasvien hoito talvella eroaa kasvukauden hoidosta. Talvi on kasveille lepokautta, ja silloin ne käyttävät vähemmän vettä. Kastelua pitää siis vähentää kesään verrattuna.

Talvellakin kasvin paikka vaikuttaa paljon. Jos kasvi on esimerkiksi hyvin lämpimän patterin lähellä, se voi tarvita enemmän vettä. Myös kuiva huoneilma vaikuttaa kasveihin.

Talvella kasveille olisi hyvä saada kosteutta esimerkiksi sumuttamalla silloin, kun se on mahdollista. Toimistoympäristössä sumuttaminen ei kuitenkaan aina ole käytännöllistä.

Myös veto kannattaa huomioida. Erityisesti kylmä veto voi vahingoittaa kasvia, minkä vuoksi kasvin sijoitus esimerkiksi ulko-oven tai vetoisan rappukäytävän läheisyydessä voi olla ongelmallinen.

Kasveja voi leikata ympäri vuoden. Keväällä valon määrän lisääntyessä kasvi lähtee kuitenkin helpommin tekemään uusia versoja.

Myös ruukun voi tarvittaessa vaihtaa ympäri vuoden, mutta kevät on kasville helpompaa aikaa, koska valon määrä lisääntyy ja kasvu alkaa uudelleen. Ruukunvaihto rasittaa kasvia, sillä kasvia irrotettaessa juuret voivat vaurioitua ja juuripaakku hajota. Jos ruukku vaihdetaan talvella, kastelun kanssa pitää olla erityisen tarkkana.

Mistä tietää, ettei viherkasvi voi hyvin?

Kasvin lehtiä kannattaa seurata. Jos lehdet alkavat kellastua, nuokkua tai mennä muuten huonoon kuntoon, kasvia kannattaa tutkia tarkemmin.

Yksi kellastunut lehti ei vielä tarkoita, että kasvissa olisi jotain pahasti vialla. Jos muutoksia alkaa näkyä enemmän, kannattaa tarkistaa kasvin kastelu, lehdet ja kasvuolosuhteet.

Näkyykö lehdissä tuholaisia? Saako kasvi riittävästi valoa? Onko sen paikassa kylmää vetoa tai suuria lämpötilan vaihteluita?

Pelkästä yhdestä oireesta ei aina pysty suoraan sanomaan, mikä kasvia vaivaa. Siksi kannattaa katsoa kokonaisuutta ennen kuin ryhtyy hoitotoimenpiteisiin.

Tuholaiset kannattaa huomata mahdollisimman aikaisin

Viherkasveissa yleisiä tuholaisia ovat esimerkiksi ripsiäiset, punkit ja villakilpikirvat. Myös harsosääskiä voi esiintyä.

Tuholaisia voi tulla esimerkiksi uuden kasvin mukana, mutta niitä voi kulkeutua myös ilmavirtojen mukana. Uudet kasvit tarkistetaan meille tullessaan, mutta kaikkia tuholaisia ei välttämättä huomata heti. Jos niitä on esimerkiksi juuristossa, ne eivät välttämättä vielä tarkastusvaiheessa näy.

Siksi kasvien kuntoa ja lehtiä seurataan myös myöhemmin.

Viherhuoltajamme tarkistavat huoltokäynneillä kasvien lehtiä tuholaisten varalta. Tarvittaessa käytämme apuna luuppia, jolla kasvia pystyy tutkimaan tarkemmin. Lehdiltä voidaan löytää esimerkiksi aikuisia tuholaisia tai niiden toukkia.

Jos yhdessä kasvissa havaitaan tuholaisia, kasvi voidaan tarvittaessa siirtää erilleen muista kasveista. Myös työvälineiden puhtaudesta huolehditaan, jotta tuholaisia ei levitetä niiden mukana kasvista toiseen.

Kaikkia tuholaisista kärsiviä kasveja ei kuitenkaan pystytä pelastamaan. Jos tuholaisia on paljon eivätkä torjuntakeinot auta, kasvi kannattaa poistaa sen sijaan, että torjuntaa jatketaan loputtomasti.

Työpaikalla kannattaa sopia, kuka kasveja hoitaa

Yksi työpaikkojen viherkasvien ongelmista on se, että kasveja saattaa kastella useampi ihminen.

Jos yksi kastelee kasvit ja vähän myöhemmin toinen ajattelee niiden tarvitsevan vettä, kasvi saa helposti liikaa vettä. Sen vuoksi olisi hyvä sopia selkeästi, kuka kasveista huolehtii.

Olen nähnyt työpaikoilla myös kasveja, joita kyllä kastellaan, mutta muu hoito on jäänyt tekemättä. Kasveja ei ole leikattu tai tuettu, ruukkuja ei ole käännetty eikä multaa ole lisätty. Joskus kasvi on ollut vuosia samassa pienessä kasvatusruukussa ja kaikki ravinteet ovat jo loppuneet.

Jos yritys haluaa hoitaa kasvinsa itse, nostaisin kolme asiaa erityisesti esiin:

Kasvien kuntoa kannattaa myös seurata säännöllisesti. Kun muutokset huomataan ajoissa, on helpompi selvittää, mistä ne johtuvat ja mitä kasville pitäisi tehdä.

Hyvä viherkasvien hoito on muutakin kuin kastelua

Hyvä viherkasvien hoito on säännöllistä. Kastelun lisäksi kasvit tarvitsevat valoa ja ravinteita, niitä pitää leikata ja niiden kuntoa seurata.

Työpaikalla tärkeää on myös se, että joku ottaa kasveista vastuun. Silloin ei tarvitse arvailla, kuka niitä on viimeksi kastellut tai mitä niille pitäisi seuraavaksi tehdä.

Jos kasveihin on satsattu, niistä kannattaa myös pitää huolta. Hyvin hoidettuina kasvit pysyvät edustavina pidempään eikä huonokuntoisia tai kuolleita kasveja tarvitse jatkuvasti korvata uusilla.

Jos työpaikalla ei ole kasvien hoidosta vastaavaa henkilöä tai niiden säännölliseen hoitamiseen ei ole aikaa, hoidon voi antaa ammattilaiselle. Viherviisikon viherhuoltopalvelussa huolehdimme yritysten viherkasvien säännöllisestä hoidosta.

Merja Kurki

Vihersisustaja, viherhuollon huoltopäällikkö

Suunnittelu, tarjoukset ja valvonta.

merja.kurki@viherviisikko.fi

0400 552 880